Yöpuut Songtext
von Oakahtoakseh

Pyöräilen öisin vanhoissa paikoissa
Asfaltin tuttuus hymyilee aivoissa
Nään ydinperheen, ah, miten raikasta
Jonne koira ei tajuu mainintaa Laikasta

Aurinkokannella tarraan kii laidasta
Kuu hiiltyy vasten palavaa taivasta
Pelkään että se jysähtää katuun, herättää muut
Viimassa tuhisee yöpuut

Joku katsahtaa ulos: taas se on täällä
Nuolee pölyä muistonsa päältä
Isä hais savulle, äidin suus oli tuhkaa
Nukkuvaa sakkia mikään ei uhkaa

Joutsenpatsas, punanen auto
Hopeapuu
Maakaivon salassa yökkivä suu

Nyrkin kokosia koiranpentuja
Saippuakuplia saunan takaa
Sadevesitynnyri kun tyhjinä lomaviikkoina sataa


Keuhkot, säkki, märät, söpöt
Karvaiset nyrkit
Märät, söpöt, kuplivat keuhkot
Oudot pahat pusikkoyrtit

Valkopyykit huoju telineessä
Pikkuveli selin saunan eessä
Yöllä lakanat sidotaan kulmista säkeiks
Ja mä ja veli sätkitään veessä

Meidät upotetaan järveen
Sanon: se on meidän painajaiskuolema
Katson veljeä, en nää sitä yhtenä, kahtena
Nään sen puolena

Vanhemmilla alkaa mennä paremmin
Kun ei olla niiden huolena
Usko mua, mä puhun suomea
Päästetään ne ulos, ei olla enää kuorena

En pääse tän nopeammin
Pimees on ruuhkaa
Zombi mataa rotevammin
Yläluomessa nuuskaa


Maisema uima-altaana
Niinku unesta noustaan pintaan
Eikä muista mitään
Mut sängyn partaalla jotain on pesiytyny rintaan

Ankkuri mumisee syvällä pohjassa
Mumisee hiljaista rakkautta kuplina
Kun kupla puhkeaa oikeessa kohassa
Kaikki ne huudot raikuu tuplina

Ei tää kuulu mulle enää
Mä oon niin liian etäällä, oon liian lähellä
Valun vettä, kasvan levää
Kun kosken kädellä, jätän mutaläntin perään

Ruosteinen kettinki kilisee tarkasti
Turmelen tuoreen elävän
Ennen pitkää joku varmasti elää samanlaisen elämän

Ihmiset vaihtu, seutu pysy samana
Jokaisel yhteisöl on oma kamala