Kivenkantaja Songtext
von Moonsorrow

Äärellä veden luodolla istuen
Polviin päänsä painaneena
Laineet kolean tuulen syleilyssä
Taakkansa saavat kantaakseen

Nähnyt on tulta, nähnyt on kuolemaa
Mies petojen kasvattama
Nähnyt on hävityksen kansansa
Nähnyt mitä ei voi unohtaa
Taivaille vannonut ikuista vihaa
Kantaja miekan ruosteisen
Kantaja kiven kironnut kuninkaita
Polttanut maat takanaan


Laaksoihin kärsimysten
Virtaan vetten katkeruuden
Polkuja seuraamatta
Painon alle musertuen

Äärellä veden kurjalla karilla
Hahmo raskain aatoksin
Yksin kiroaa, hiekalle laskee
Kiveenhakatun kohtalon
Ei aukene taivas, ei nouse tuuli
Pilvet rantaa varjostavat
Hiljaisuudessa kiroaa ja odottaa
Matkaaja tyhjän huomisen

Sitä surua ei voi unohtaa (Kivenkantaja)
Ei kiveä jalkoihin laskea (Kivenkantaja)

Sitä vihaa ei voi tukahduttaa (Kivenkantaja)
On hulluus kiven painona (Kivenkantaja)