Syttyköön toinen aurinko Songtext
von Kaunis Kuolematon

Ahneuden siemen kylvetty on
Se vahvasti itää syvälle juurtuen
Täyttäen tyhjyyttä riitä ei mikään
Kauemmas itsestä, pois aidosta

Itseään vastaan kääntyy nuo pelokkaat
Aikaa joutuvaa vastaan tulevaa
Unessa kulkeva muiden ohjaama
Vertailevan tajunnan vankilassa

Menkööt valkeus
Tulkoon pimeys
Varjo, joka elää valosta, herää taas uudelleen
Menkööt valkeus
Tulkoon pimeys
Laskeutukoon yö ylle aistien hurmoksen


Päättyvi päiväsi, kuluneet ovat tuntisi
Elon päivät halussa eletyt
Yli tarpeen keräten
Kohtuuden unohtaen
Kaikesta viimein luopuen

Syttyköön toinen aurinko
Sokeina parkoina persoonan vankina
Syttyköön toinen aurinko
Eksyneiden laumoissa kierrät vain itseä kauemmas ydintä

Muiden kautta eläen keskipisteessä
Kehää kulkien toistaa itseään
Ahneus, pelko ja kateus läsnä
Ei muita jumalia alla tämän auringon

Syttyköön toinen aurinko
Sokeina parkoina persoonan vankina
Syttyköön toinen aurinko
Väärällä vaa′alla punnittu hukattu häväisty elämä