Eloonjäänyt Songtext
von Stam1na

Jossakin vaiheessa on koneen laskeuduttava
Jossakin vaiheessa on lasku maksettavana
Jossakin vaiheessa on veri veteen sekoittuva

Muut nousseet koneet kilpaa paetessani kadotin
Nyt jäätyisin hengiltä pois kyydistä jos hyppäisin
Kerosiini palaa, horisontin yllä aurinko
Se laskee, kauniimpana kuin koskaan

Pakkolaskun, tulen, paineen läpi viestinä on lyhyesti
Ei ole eloonjääneitä
Musta laatikko, tästä selvinnyt ei ihminen
Katkaisen pian virran, säästän voimavarani
En osaa uida, silti yrittää voin kaikkeni
Taistelleen pinnan yllä, haukkoen happea
Suolavettä, myrkkyjä, huutaen apua

Jos olisimme kehittyneet tarpeeksi
Ehkä oppineet lentämään omin siivin
Emme kontrolloi hakien olisi eksyneet reitiltä luonnonlakien
Vaan nähneet yli rajojen, yli ohjainten


Taivaalla jahtasin aurinkoa
Tavoite oli puhdasta hulluutta
Mutta korkealta näin miten meri on suuri
Kaartuva, kaunis pilvien muuri

Ääntäkin nopeammin pakenin loppua
Kunnes lopussa uskalsin todeta
Evoluutio jää, vain ihminen häviää
Ei meitä ollu syytä säilyttää
Säilyy kaaos kontrollissa

Ylitse rajojen, aaltojen
Vihollisten, eloonjääneiden, toivon rippeiden
Matkaa on taitettu liiankin kauan

Näen kaiken nyt selvemmin
Tiputan kyydistä kaiken turhan painon pois
Kuka haluaa olla ilmaa raskaampi
Nojaan pehmeään istuimeen, tallennan tarinani
Ja kun meri kutsuu, minä kuuntelen

Taivaalla jahtasin aurinkoa
Tavoite oli puhdasta hulluutta
Hulluuden me hallitsimme
Mutta korkealta näin miten meri on suuri
Kaartuva, kaunis pilvien muuri
Muureja me rakensimme


Ääntäkin nopeammin pakenin loppua
Kunnes lopussa uskalsin todeta
Lopussa me hävisimme
Evoluutio jää, vain ihminen häviää
Ei meitä ollu syytä säilyttää
Säilyy, säilyy, säilyy kaaos kontrollissa

Ja kun meri kutsuu, minä kuuntelen