Levon helmi Songtext
von Jätkäjätkät

Hän on liikkumatta poissa tänään käytöstä,
Varattuna ei kato puhelimen näyttöä,
Paikal makaa vaa peiton alla lämmössä,
Se on sunnuntaisin tämmöstä,
Uni on pitkä,
On pitkällä pilvet tänää,
Pipot silmil tipotiessä,
Pilkkiessä virkistävää,
Yks peiton alta kurottautuu varovasti,
Kirkast maapalloo toisella silmäl hiukan pilkistämää,
Hän on pieni kivi, ryömii sisää simpukka,
Hän on vapaapäivä, leputtelee kinttuja,
Hissukseen henki helmeks peiton alla valmistuen,
Pää taakse kallistuneen, hän vaipuu talviuneen,
Tää palapeli särkyvä, ei kupolia järkytä,
Hän kylmänrauhallisen heittää ikkunasta kännykä,
Kun koko maailma työntää takas kohti sänkyä,
Levon helmi vetelee päälle lemmenvällyjä


Ei millään malttais luotaan lähteä pois, kun kaikenlaista ois, vähän kerättävää vielä, en tahtois irti päästää, kun luokseen mua kaipaa

Hän on menny, ku pystyy kuolleist herätä,
Ajoissa aamu, antaa muiden vielä levätä
Kurkust alas kaataa eilis illan viinilasit
Kolkytkolme hitaal ja siihen miinus kasi
Ekana hereil, tänää tavallista hiljasempi
Unet viel puhuu, sisäl kehrää ajatusvirran henki
Hän kertoo mulle, kuinka mun synkimmästä ajatuksest yön aikan kiteytyny kirkast helmee kirkanhempi
Pausel melkei, auringossa raukeena
Puolilta päivin tervehdin käsilläni, kun keskiaukema
Nyt jatseis luki, tahdeissa mutiste, rustaa kaike alas yhel koruttomal lauseella, kun pääkoppa kolmanten jalkan me mennää, Joku ensin käy piilott
Amassa pienii kivii kenkää, Jos ja kun, tää maailma on kova annan pienelle kivelle vaa hoitoa hellää

Ei millään malttais luotaan lähteä pois, kun kaikenlaista ois, vähän kerättävää vielä, en tahtois irti päästää, kun luokseen mua kaipaa
Vähän joudun mä vielä
Ei millään malttais luotaan lähteä pois,
Kun kaikenlaista ois, vähän kerättävää vielä,
En tahtois irti päästää, kun luokseen mua kaipaa
Vähän joudun mä vielä


Hei täs on hyvä, ymmärrys on syvä, kun pieni pyyhe viedä aina ajatuksen pohjaa, Mut tähän mä jään hei, laske mun pää kun syvälle nään ja helmi se siellä hohtaa
Hei täs on hyvä, ymmärrys on syvä, kun pieni pyyhe viedä aina ajatuksen pohjaa ny tähän mä jää hei, laske mun pää ny, Syvälle nään ja helmi sielä se hohtaa