Kallio-herska Songtext
von Heikki Kuula

Kallio on mitä valvon ja vaalin. Paskuuden kokoajan kehittyvä ideaali.
Ja mä oon Kallion katujen pressa. Nestemäist terästä kaaoksessa.
Näin hyväks jäbäks suhteellisen slaikka. Kotioveni velkojien kohtauspaikka.
Mun frendeil on piikki suonessa, vaik ne eilen sanoki et huomenna.
Kaikki perseest, poikkeuksena mä. Puhun sust paskaa selän edessä.
Mä oon hiphopin uus musta. En oo ees väri, mut tarpeeks hustla.
Ja mun auton rekkari on sun auton rekkari.
Ja beibi sul on tuoli, kunnes menetän mun kasvoni.


Paskannan sieluusi. Joo mä paskannan sieluun sun.
Noist pienist rei′ist naamassasi, kunnes sielus on mun.
Paskannan sieluusi. Joo mä paskannan sieluun sun.
Noist pienist rei'ist naamassasi, kunnes sielus on mun.

Oot eksoottinen tanssija, välil taikasta. Uskottelen ku tikität pirii slaikasta.
Huora kelaa mua ku suussa terska. Mun nimi on Kallio-Herska.
Possel on pläänei ennenku lyö kasvoihin. Nasaaliks baritonit loihdin.
Saa sut näyttämään pummilta. Kunnon yhen miehen slummilta.
Oot spurgujen surku, sun kämppäs on murju. Niin snadi, et vaihtaakses asennettasi
Sun pitää mennä rapun puolelle. Herra Tuonelle annatte suolenne,
Nuoret suonenne, huomen kuolette. Luon teille luonteenne, epäonnen seppä.
Kybäl otat suihin, että saat Kallion kalleinta suuvettä.


Paskannan sieluusi. Joo mä paskannan sieluun sun.
Noist pienist rei′ist naamassasi, kunnes sielus on mun.
Paskannan sieluusi. Joo mä paskannan sieluun sun.
Noist pienist rei'ist naamassasi, kunnes sielus on mun.